Alatornion urut

Abraham Hülphers kertoo Ruotsin urkuja käsittelevässä teoksessaan (1773) Alatornion pitäjän kirkon saaneen vuonna 1761 Gren & Stråhlen valmistamat kauniit yhdeksänäänikertaiset urut. Urut laivattiin Tukholmasta, ja ne maksettiin seurakunnan omilla varoilla. Tuolloin mainittu kirkko oli peräisin keskiajalta. Nykyinen ristikirkko on Jacob Rijfin rakentama, ja valmistui 1797. Keskiaikaisesta kirkosta saatiin uuteen kirkkoon itäinen ristisakara. 

Uruissa oli yksi sormio sekä liitejalkio. Soittopöytä oli sijoitettu fasadipillien alapuolelle. Dispositio on rekonstruoitu, ja lienee ollut seuraavanlainen 1761:

Sormio C-c3

Principal 4 fot (fasadi)

Gedacht 8 fot 

Spitzfleut 4 fot Bas/Disc.

Quinta 3 fot

Kortfleut 4 fot

Octava 2 fot
Scharf 2 chor

Trumpet 8 fot Bas/Disc.

Trumpet 4 fot Bas

Liitejalkio C-c0

Urut pystytti nykyisen kirkon parvelle Henric Kahelin vuonna 1798.

Myös Haaparannassa oli aikoinaan Gren & Stråhlen urut vuodelta 1761. Todennäköisesti kyseessä oli Alitornion urkujen sisarurut, joissa oli saman verran äänikertoja. Nämä urut eivät ole säilyneet.

Martti Helan mainitsemalle Vox virginealle ei löydy pillitukista reikiä. Sellaista äänikertaa ei löytynyt myöskään Albanus Jurvan vuoden 1899 korjaussopimuksesta, jonka mukaan hän sai tehtäväkseen muokata urkuja ajan ihanteiden mukaisesti. Hän rakensi muun muassa uuden erillisen soittopöydän, uudet palkeet sekä puolenkolmatta uutta äänikertaa. Jurvan muokkaustoimenpiteiden jälkeen dispositio oli seuraavanlainen:

Sormio C-c3

Gedeckt 8 fot 

Principal 8 fot (aiemmin 4 jalkaa, C-H yhdistettiin Ged. 8:aan)

Spitzflöte 4 fot

Quinta 3 fot

Octave 2 fot

Flauto 8 fot (C-h0 1899, c1 - Kortfleut 4 fot)
Salicional 8 fot (1899, Scharf 3 chorin paikalla)

Trompete 8 fot

Jalkio C-d1

Subbas 16 fot (1899, Trumpet 4 jalan paikalla)

Pedalkoppel

Muokkaustoimenpiteistä huolimatta alkuperäinen soittokoneisto säilyi täysin koskemattomana, kun taas rekisterikoneistoa on uudistettu erilliseen soittopöytään kuuluvalta osin.

Kun kirkko varustettiin keskuslämmityksellä, ilma kuivui sen verran, että urkujen puuaines vaurioitui tehden urut soittokelvottomiksi. Tämän kohtalon urut jakoivat monien vanhojen urkujen kanssa kirkkojen lämmitysjärjestelmää uudistettaessa. Vuonna 1974 hankittiin uudet urut, jotka sijoitettiin kirkon pohjoissakaran lattialle. Gren & Stråhlen urut jäivät lehterille. Urut eivät tällä hetkellä ole soittokuntoiset, mutta arvion mukaan ne ovat kunnostettavissa.