Tärkeitä restaurointikohteita

Tärkeitä restaurointikohteita 

Pohjanmaa on hyvin edustettuna säilyneiden urkujen osalta, ja etenkin Uudenkaarlepyyn kaupungista löytyy varsinainen, kokonaiset kolmet 1700-luvulta peräisin olevat urut käsittävä kulttuuriaarre.   

Munsalan urut valmistuivat 1696 Kokkolan kirkkoon, rakentajina veljekset Beijer. Urkuja on sittemmin muokannut m.m. Erik German vuosina 1736–1738 sekä Petter Lybeck 1877. Munsalan urut ovat aktiivisessa käytössä. Ne kunnostettiin 1976 Kangasalan Urkurakentamon toimesta. Urkujen rakenne julkisivuineen ei ole alkuperäinen, vaan toteutettu Pentti Pellon suunnitelmien pohjalta.  

Kahdeksan äänikertaa käsittävät Uudenkaarlepyyn kirkon urut rakensi Anders Telin vuonna 1768. Soitin seisoo melko hyvin säilyneenä pohjoissakarassa, jonne se sijoitettiin 1909. Se ei enää ole soittokuntoinen, mutta vielä 1950-luvulla sillä saatettiin soittaa. Se on restauroitavissa. Huomionarvoita on, että Telinin urut saivat oman lukunsa kirjassa The Nordic-Baltic Organ Book. History and Culture, GOArt Publications no. 11 2003, Göteborg Organ Art Center. 

Munsalan urkuja vanhempia ovat Jepuan kirkon urut, jotka alun perin rakennettiin Pedersören kirkkoon. Urut siirrettiin Jepualle 1888 Uudenkaarlepyyn urkurin Anders Gästrinin johdolla. Urut polveutuvat veljesten Beijer vuonna 1685 rakentamista uruista. Ruotsin valtionarkiston säilyttämästä kirjeestä ilmenee Pedersören kirkkoherra Laurentius Preutzin kirjoittaneen 17.10.1663 Magnus Gabriel de la Gardielle, että Pedersören kirkossa oli ollut urut 1500-luvulla. Ei voitane pitää mahdottomuutena sitä, että veljekset Beijer olisivat käyttäneet näiden urkujen osia rakentaessan uusia 1685. Beijerin urut kärsivät kuitenkin pahoja vaurioita vuonna 1714 Isonvihan ryöstöretkien yhteydessä. Urut kunnosti 1774 luultavasti Kokkolan urkuri Henric Kahelin. 

Myös Jepuan kirkon arvoitukselliset urut olisivat varsin hyvin restauroimisen arvoiset. Soitinta voidaan pitää unohtuneena ja aliarvostettuna harvinaisuutena. Se poistettiin käytöstä 1962 käyttökelvottomana. Lehterille pystytettiin uudet urut 1963, jonka jälkeen vanhat urut on tungettu pohjoissakaraan, tuulikaapin ja itäisen ulkoseinän väliin. Palkeet sekä suuri osa soittokoneistosta ja pillistöstä on sijoitettu kirkon eteisen komeroihin. Paljekaappia, joka urkujen vielä ollessa lehterillä oli sijoitettuna urkukaapin taakse kapean käytävän erottamana, ei kuitenkaan ole löytynyt. Urut käsittivät alun perin kymmenen äänikertaa, mutta näistä oli Jepualla käytössä ainoastaan kuusi, näiden joukossa Anders Gästrinin vuonna 1888 lisäämä kahdeksanjalkainen Principal. Näin ollen alkuperäisistä äänikerroista oli käytössä vain puolet. Tutkiessaan urkuja asiantuntijat löysivät 28 pilliä, joiden suuri lyijypitoisuus viittaavat siihen, että pillit voisivat olla peräisin Pedersören kirkossa 1500-luvulla palvelleista uruista. Täten Jepuan uruissa saattaa olla jotakin Suomen olosuhteissa niinkin ainutlaatuista kuin 1500-luvulta peräisin olevia urkupillejä. Uruista kerrotaan tarkemmin kirjasessa Jeppo kyrkas orglar – Jepuan kirkon urut, joka ilmestyi joulukuussa 2023. 

Uudenkaarlepyyn ja Jepuan urut ovat tänä päivänä museoesineitä. Vaikka ne sijaitsevatkin Uudenkaarlepyyn seurakunnan kirkoissa, niitä ei tarvita seurakuntatyössä koska tilalle on hankittu uudet. Molemmat museourut ansaitsisivat kuitenkin entisöinnin alkuperäiseen loistoonsa soitinhistoriallista ja kansalliskulttuurisista syistä. Jepuan urkujen osalta tämä tarkoittaisi myös koko kielipillistön ja joidenkin kadonneiden pillien palauttamista. Telinin urut voivat seistä paikallaan, mutta Jepuan urut on siirrettävä toiseen paikkaan pohjoissakarassa, ja soitinta varten on rakennettava uusi paljekaappi.  

Historiska orglar i Finland rf-yhdistys perustettiin harjoittamaan tiedotustoimintaa ja myötävaikuttamaan 1600- sekä 1700-luvuilta peräisin olevien urkujen historiallistieteelliseen restaurointiin. Hallitus päätti aloittaa työt Uudessakaarlepyyssä ja Jepualla, jossa suhteellisen hyvin säilyneet urut sijaitsevat. Soitinten välillä vallitsee myös tietynlainen sukulaisuus, ja siksi näiden soitinten samanaikainen kunnostaminen on eduksi niin työskentelyn kuin taloudenkin kannalta.